Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi siedettävälle tasolle on tehtävä kaikki voitava. Suomessa maatalouden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 11%. Keinoja vähentää maatalouden päästöjä on jo olemassa. Tässä esitellään niistä muutama, joilla on myös liuta muita positiivisia vaikutuksia kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen.
Ravinne- ja energiaomavaraisuutta kohden
Fosfori ja typpi ovat ruoantuotannolle keskeisiä ravinteita. Samalla ne ovat viljelijälle suuri kuluerä, joiden tuotanto aiheuttaa lisäksi kuormitusta ympäristölle. Kierrättämällä karjanlanta ravinteiksi voidaan korvata teollisten typpi- ja fosforilannoitteiden käyttöä. Samalla lannan huolellinen käsittely vähentää lannasta aiheutuvia ammoniakki- ja metaanipäästöjä. Lisäämällä palkokasvien viljelyä tuotetaan kotimaisia valkuaisaineita, ja niiden biologisella typensidonnalla korvataan teollista typpeä.
Biokaasuttamalla lantaa ja muuta biomassaa kierrätetään niiden sisältämät ravinteet sekä tuotetaan kaasua energiaksi. Biokaasutuksen mädätysjäännöksessa ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa kuin lannassa. Energiaomavaraisuutta voidaan parantaa ja hiilidioksidipäästöjä vähentää käyttämällä biokaasu lämmitykseen, sähköntuotantoon tai puhdistettuna liikennepolttoaineeksi. Näin korvataan fossiilisia polttoaineita.
Tällainen ravinne- ja energiaomavaraisuus parantaa tilojen kannattavuutta sekä valtakunnan mittakaavassa Suomen huoltovarmuutta ja kauppatasetta.
Pellot hiilinieluiksi
Suurin osa (60%) maatalouden päästöistä on viljelysmaan päästöjä ja niistä suurin osa syntyy turvemaiden viljelyssä. Kuitenkin maatalous pystyy sitomaan merkittävästi ilman hiilidioksidia. Orgaanisen aineksen (esim. lanta, olki, mädätysjäännös, biohiili) lisääminen maaperään tuottaa peltoon hiilinieluja. Lisäksi se parantaa pellon veden- ja ravinteiden pidätyskykyä ja aktivoi pieneliötoimintaa. Eloperäisen aineksen lisäämisellä maahan voidaan siis lisätä sadontuottokykyä ja satovarmuutta, vähentää viljelyn päästöjä ilmaan ja vesiin sekä hidastaa ilmastonmuutosta.
Ruoka ei ole jätettä
Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin 20–30 kg henkilöä kohden vuodessa. Tämän jätemäärän arvo on 400-500 miljoonaa euroa. Lisäksi sen tuottamisesta aiheutuneet päästöt ovat syntyneet turhaan. Kasvihuonekaasupäästöiksi muutettuna määrä vastaa noin 100 000 henkilöauton vuositason hiilidioksidipäästöjä Suomessa. Tässä on jokaisella tekemistä. Lisäksi koulujen ja muiden suurkeittiöiden ylijäämäruoan jakelua tulee edistää ja hyviä toimintamalleja kehittää. Kauppojen ylijäämäruoka tulee ohjata yhdistysten kautta ruoka-apuun.
Lisätietoja:
Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen,
0500 190683, silja.keranen@iki.fi