Vuoden 2017 kuntavaalien alla aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Eero Holstila nosti esiin maaseudun vinoutuneen sukupuolirakenteen etenkin nuorten osalta. Kun tarkastellaan 20-29-vuotiaiden asuinpaikkoja, havaitaan, että nuoret naiset asuvat etenkin isoissa kaupungeissa ja pienemmillä paikkakunnilla on nuorten miesten enemmyys.
Tämä epätasapaino eittämättä vaikuttaa maakuntien ja maaseudun kehittämiseen sekä tulevaisuudennäkymiin. Olen itse nostanut asiaa aktiivisesti esiin ja Kainuun liitto yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa tarttuikin toimeen ja toteutti naisnäkökulma-pilotin, jonka tuotoksia on sittemmin hyödynnetty maakunnan ja kaupungin strategiatyössä.
Nuorten, ja etenkin nuorten naisten äänen pitäisi kuulua huomattavasti nykyistä enemmän maaseutukeskustelussa sekä niissä pöydissä, joissa pienten kuntien strategioita sorvataan. Vihreiden nuorten vuonna 2022 toimineilla puheenjohtajilla on tähän asiaan painavaa sanottavaa.
Korpilahdella kasvanut Peppi Seppälä on maaseudulta kotoisin. Hänen vanhempansa ovat maanviljelijöitä ja maaseutuyrittäjiä, Suomen vastuullisimman tuotteen – JärkiSärjen – perustajia. Peppiä kiinnostaa suomalainen ruoka sekä maaseudun elinvoima, ja hän haaveileekin tulevaisuudessa monipaikkaisesta asumisesta sekä kaupungissa että maaseudulla.
Energiatekniikan opiskelija ja tuleva diplomi-insinööri nostaa esille joukkoliikenneyhteyksien merkityksen.
“On äärimmäisen tärkeää, että myös maaseudulla voisi jollain lailla elää ilman omaa autoa. Se on etenkin nuorille keskeistä, ja se auttaa myös maailmalle lähteneitä nuoria aikuisia käymään kotiseudulla ja säilyttämään siten juurensa.”
Vihreiden nuorten toinen vuoden 2022 puheenjohtaja Jami Haavisto on kotoisin Seinäjoelta. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä opiskeleva Jami kertoo myös vahvoista juuristaan Pohjanmaalle. Hän pitää opiskelujen jälkeistä paluumuuttoa Etelä-Pohjanmaalle hyvinkin mahdollisena – mainiten nimenomaan maakuntakeskus Seinäjoen, jossa kuitenkin on keskikokoisen kaupungin tarjoamat työmahdollisuudet ja palvelut.
Jamin ja Pepin kanssa puhumme siitä, kuinka Suomi liian helposti määritellään, joko pääkaupunkiseuduksi tai maaseuduksi. Tosiasiassa eri kokoisia kaupunkeja, kuntakeskuksia ja taajamia on eri puolilla maata, ja toisaalta maaseutukin on aika erilaista kehys-Kainuussa verrattuna vaikkapa Varsinais-Suomeen.
Keskustellessa näiden nuorten kanssa välittyi vahvasti ajatus siitä, että jokainen meistä kolmesta haluaa kehittää suomalaisia maakuntia ja maaseutua eteenpäin. Näemme maaseudun tulevaisuuden valoisana ja maakunnissa valtavasti mahdollisuuksia esimerkiksi vihreän siirtymän toteuttamisessa ja sen luomissa elinkeinomahdollisuuksissa sekä maanläheisessä elämäntavassa.
Itse olen pohtinut paljon ilmapiirin merkitystä maakuntien kehittymiselle ja uusien asukkaiden houkuttelulle. Tähän törmäsimme paikallisen naisnäkökulmapilotin yhteydessä – osa potentiaalisista paluumuuttajista arastelee muuttoa, koska pelkää esimerkiksi maahanmuuttajapuolisonsa kohtaamaa rasismia.
Jami konkretisoi asian.
“Jos persoonaltasi, näöltäsi ja ajatuksiltasi istut tiettyyn muottiin, asiat yleensä sujuvat erittäin hyvin ja olo on tervetullut. Jos tästä muotista jotenkin poikkeaa, harmonia rikkoutuu.”
Näinhän asian ei pitäisi olla, vaan jokaisen pitäisi olla tervetullut osaksi yhteisöä lähtökohdistaan riippumatta ja erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet on syytä huomioida.
Tällä asialla on myös laajempi kehys. Jos entisestään jakaudutaan toisaalta liberaaleihin, nuorekkaisiin isoihin kaupunkeihin ja toisaalta konservatiiviseen, taaksepäinkatsovaan maaseutuun, polarisoi sellainen kehitys yhteiskuntaamme huolestuttavasti. Tilanne ei toki ole näin mustavalkoinen, mutta pitkään jatkuessaan tällainen kehitys voi hajauttaa yhteiskuntaamme liiaksi.
Kuulosti siltä, että jos asiat ovat Pepistä ja Jamista kiinni, tällainen kehitys ei tule toteutumaan. Heillä on sen verran vahva halu kehittää Suomea kokonaisuudessaan ja muuttaa takaisin kotipaikkakunnalleen joko kokonaan tai monipaikkaisesti. Juurien merkitystä ei voi väheksyä.
Kirjoittaja: Silja Keränen