Maidontuottajat protestoivat EU-parlamentin edustalla muutama viikko sitten matalia hintoja kohtaan ja maitokiintiöiden lakkauttamisen puolesta. Tuottajien huoli on aiheellinen, tuotannon kulut kun ovat nousseet, mutta tulot eivät ole pysyneet perässä. Myös MTK:n tuottajien oivaltava tempaus toi järkyttävän alhaiset tuottajahinnat suomalaisten tietoisuuteen.
Tuottajahintoihin vaikuttavaa EU:n maatalouspolitiikan uudistusta on odotettu jo kauan. Viime aikoina jarrua on painettu EU:n budjettineuvottelujen muodossa. Jäsenmaat ovat vaatineet säästöjä ja niitä on miltei mahdotonta tehdä koskematta myös maatalouden tukiin. Jos jaettavaa ei ole, jäävät uudistukset vain leikkauksiksi.
Maataloutta kurittaa erityisesti se, että kauppa ja teollisuus ovat kasvattaneet osuuksiaan jatkuvasti. MTK:n mukaan kaupan osuus maitopurkin asiakashinnasta on vuosien 2004 ja 2010 välillä noussut 25 prosentista 39 prosenttiin. Se on hurja nousu. Kuluttajat maksavat maidosta enemmän kaupalle samaan aikaan, kun tuottajat joutuvat taistelemaan saadakseen toimintansa pysymään edes kannattavana. Lyhyesti sanoen: kauppa sanelee ja muut vikisevät.
Tuottajien ahdinkoa helpotetaan kaikista tehokkaimmin leikkaamalla kaupan osuutta hinnasta tai jopa jättämällä kauppa kokonaan välistä pois. Miksi tuottaja ei myisi tuotettaan suoraan kuluttajille hieman kaupan hintaa edullisemmin? Silti kate on tuottajalle huomattavasti parempi. Tilojen konkursseilta voitaisiin välttyä, maaseudun autioitumista estää ja omavaraisuuskin turvata.
Kuluttajat eivät paljon kannustusta kaipaa. Lähituotanto, mielellään luomuna, on kuluttajien mieleen. Kuluttajat voivat auttaa tuottajia jakelun järjestämisessä esimerkiksi perustamalla ruokapiirin. Yhteiskunta, miksei myös MTK, voi tukea jakamalla tietoa suoramyynnistä ja tehostamalla neuvontaa.
Tässä on maatalouden win-win-strategia, joka ei ole edes kovin monimutkainen.
Tarja Cronberg, Euroopan parlamentin jäsen
Anne Bland, Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja