Maailmalla hyönteispölyttäjät, mehiläiset ja kimalaiset, tekevät kuolemaa. Kokonaisia mehiläisyhdyskuntia kupsahtaa nurin ja Suomessakin epäilyttäviä kuolemantapauksia ja katoamisia on todettu.
Pohjois-Amerikan suurilla hedelmäpuuplantaaseilla, jotka ovat pölyttäjistä riippuvaisia, tilanne on pahin. Omien mehiläiskantojen kuoltua amerikkalaiset rahtaavat nyt lentoteitse Australiasta saakka mehiläisiä monokulttuuripelloilleen.
Hyönteispölyttäjien rahallisen arvon on arvioitu olevan reilut 150 miljardia euroa eli kyse on pienten eläinten suuresta taloudellisesta merkityksestä. Ne pölyttävät noin 80 prosenttia maailman kasveista.
Ilman pölyttäjiä maailma olisi siis huomattavasti surkeampi paikka. Mitä elämä olisi ilman hedelmiä, marjoja ja kasviksia? Lihakin maistuisi pliisulta yksipuolisen rehun takia ja luonto olisi tylsä ilman moninaista flooran ja faunan kirjoa.
Mikä sitten on syynä näihin kuolemiin? Viime aikoina tutkijoiden konsensuksen sormi on alkanut osoittamaan kasviensuojeluaineiden suuntaan, joita käytetään ruiskutuksissa ja siementen peittauksissa.
Näihin systeemisiin hermostomyrkkyihin, neonikotenoideihin, on myös Euroopan ruokaturvallisuusvirasto kiinnittänyt huomiota. Sen tutkimuksen mukaan ne ovat riski pölyttäjille, koska vaikuttavat koko kasviin juurista ja lehdistä siitepölyyn ja meteen asti.
Neonikotenoideja käytetään mm. rypsin, rapsin, vehnän, rukiin, kasvihuonekasvien, perunan, hedelmäpuiden ja marjojen suojeluaineina. Niitä löytyy jopa tavallisista kirvojen torjuntapuikoista.
Moni kotipuutarhuri onkin ihmetellyt puikkojen käytön jälkeen maassa makaavia halvaantuneita tai kuolleita pölyttäjiä. Puikoissa käytettävä aine kulkee nimellä imidaklopridi. Muita ovat tiametoksaami ja klotianidiini.
Totta kai suomalaiset kotipuutarhurit ja maataloustuottajat tuntevat pölyttäjien arvon – ovathan ne parhaita ystäviä parantaen ja lisäten satoa – eivätkä tieten tahtoen käyttäisi tuollaisia tuotteita.
Pakkausmerkinnät ovat vaan niin surkeita. Myrkkyvaroitus pölyttäjille pitäisi olla selkeä, samoin suositus ruiskutuksesta vain klo 22 ja 6 välillä, jolloin mehiläiset ja kimalaiset eivät lennä.
Lisätutkimuksia haitoista tarvitaan ripeästi, esimerkiksi riskejä ihmisille ei tietääkseni ole edes tutkittu. Riskit maailman ruokaturvalle tunnetaan kuitenkin jo sen verran hyvin, että varovaisuusperiaatteen vuoksi ne pitäisi kieltää kokonaan.
Moni maa vetää jo näitä kasvinsuojeluaineita pois markkinoilta. Suomi aikoo EU:ssa maa- ja metsätalousministeriön johdolla vastustaa neonikotenoidikieltoa rypsinviljelyn vuoksi.
Viljelijöiden ja torjunta-aineteollisuuden uuden selvityksen mukaan vuotuinen tappio kiellosta olisi EU-tuottajille vain 4,5 miljardia euroa. Pieni raha pölytyshyödyn arvoon nähden.