Maaseutu- ja erävihreät peräänkuuluttaa kestävää metsä- ja biotaloutta. Puu on erinomainen materiaali, ja sitä kannattaa käyttää. Käytön tulee kuitenkin olla kestävällä pohjalla niin määrällisesti kuin laadullisesti.

Metsän merkitys suomalaisten, ja koko maailman, hyvinvoinnille on kasvussa. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin, yhteinen uhka. Metsien hiilensidonnalla on valtavan iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Samaan aikaan luonnon monimuotoisuus heikkenee, myös Suomen metsäluonnossa. Ihmiskunta on täysin riippuvainen maapallomme meille tarjoamista ekosysteemipalveluista. Suomessa, metsien maassa, näiden elintärkeiden palvelujen merkittävä tuottaja on kestävästi hoidettu, riittävästi suojeltu, monimuotoinen ja terve metsä.

Toisaalta metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on parikymmentä prosenttia. Metsien tarjoamaa hyvinvointia ovat myös metsästys, marjastus, laidunnus, virkistys, matkailu ja metsien tarjoamat monipuoliset ekosysteemipalvelut.

Maaseutu- ja erävihreät vaatiikin, että suomalainen metsätalous muutetaan viipymättä kestäväksi. Tehtävä voidaan aloittaa seuraavilla toimilla:

Määritellään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä metsätalous

Luonnonvarakeskuksen arvioima teknis-taloudellisesti kestävä hakkuumäärä on noin 85 miljoonaa kuutiota. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hakkuumäärää ei ole Suomessa arvioitu. Yleisesti ”kestävänä” puhuttu suomalainen metsätalous ei siis ole aidosti kestävää.

Suomen metsien hiilinielujen tason tulee kasvaa ja metsäluonnon monimuotoisuuden kohentua merkittävästi. Hakkuumäärien on oltava ensisijaisesti näistä näkökulmista kestävällä tasolla.

Puurakentaminen kunniaan

Puurakentaminen on hyvä ratkaisu sekä ilmastolle että kansantaloudelle. Puurakenteissa käytetään kotimaista raaka-ainetta, osaamista ja työvoimaa. Rakennuksissa ilmastoa lämmittävä hiili pysyy varastoituneena vuosikymmeniä. Samalla vältetään betonin- ja teräksentuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt. Lisätään siis puurakentamisen osuutta merkittävästi.

Lisää suojelualueita

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitaan riittävä määrä suojelualueita. METSO-suojeluohjelmaan ovat tyytyväisiä niin metsänomistajat, luonnonsuojelijat kuin metsäteollisuusyrityksetkin. Ohjelman rahoitusta tuleekin lisätä merkittävästi.

Metsien hiilinielu kasvuun

Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsien hiilinielulla on valtavasti väliä. Suomessa metsien hiilinielu on noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Huolehditaan siis siitä, että Suomen hiilinielut kasvavat.

  • Lisätään metsien kasvua ja huolehditaan metsien kasvukunnosta kestävin keinoin.
  • Metsitetään vajaatuotolla olevia alueita. Lisätään puuston määrää taajamissa ja kaupungeissa.
  • Panostetaan pitkäikäisiin puutuotteisiin, joissa hiili pysyy pitkään pois kierrosta.
  • Selvitetään korvausmekanismeja metsien hiilensidonnan lisäämiseksi.
  • Tunnustetaan maan kenttäkerroksen merkitys hiilensidonnassa sekä maaperän vaikutus metsien terveyteen.

Erityishuomio turvemaiden metsätalouteen

Kolmannes Suomen metsätalousmaasta on turvemaita, ojitettua suota. Ojituksista seuraa merkittäviä ravinne- ja kiintoainepäästöjä vesistöihin. Lisäksi turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittäviä. Päästövaikutukset jatkuvat kymmeniä vuosia ojituksen jälkeen.

  • Kun ojitetun turvemaan puusto hakataan pois kokonaan, päästöt kasvavat merkittävästi. Luovutaan siis avohakkuista turvemailla kaikissa paitsi metsänhoidollisesti välttämättömissä tapauksissa.
  • Ennallistetaan huonotuottoiset ojitetut suometsät.
  • Osa turvemaille raivatuista pelloista metsitetään tai ennallistetaan takaisin suoksi.
  • Muutetaan turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset luvanvaraisiksi. Edellytetään suunnitelma riittävistä toimista ravinteiden ja kiintoaineen pääsyn estämiseksi vesistöihin.

Metsänkäsittelyn painopiste jatkuvan kasvatuksen suuntaan

Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidettu metsä pysyy koko ajan metsäisenä ja kiintoaine- sekä ravinnevalumat pienenevät. Jatkuvassa kasvatuksessa maksimoidaan tukkipuun tuotanto.

  • Valtion mailla metsiä tulee hoitaa jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, pois lukien metsänhoidollisesti välttämättömät tapaukset.
  • Yksityismetsien osalta hoitomenetelmien valinnanvapaus säilytetään.
  • Merkitään potentiaaliset jatkuvan kasvatuksen kohteet metsaan.fi -palveluun.
  • Järjestetään tukea ja neuvontaa metsänomistajille, joita jatkuva kasvatus kiinnostaa.
  • Metsänkäyttöilmoituksessa tulee selvästi kysyä, onko hakkuun tarkoituksena kehittää metsäkuviota eri- vai tasaikäiskasvatuksen suuntaan.

Edistetään luonnon monimuotoisuutta myös talousmetsissä

Riittävän suojelualueverkoston lisäksi lisätään metsäluonnon monimuotoisuutta myös talousmetsissä.

  • Jatketaan jo käytössä olevia ja hyväksi havaittuja toimia (esimerkiksi lahopuiden ja säästöpuuryhmien jättäminen hakkuualueille).
  • Huolehditaan talousmetsäkuvioiden monipuolisesta puustosta. Jokaisella kuviolla tulee kasvattaa vähintään kahta puulajia sekaisin toisen puulajin ollessa lehtipuu.
  • Maatalouden ympäristötukea saavat metsälaitumet ovat erittäin merkittäviä monimuotoisuuskohteita. Lisätään niiden määrää.
  • Hoidetaan metsiä myös riistaeläinten elinympäristöä silmällä pitäen.

Metsähallituksen, kuntien ja seurakuntien metsät

Yhteisesti omistetuissa metsissä tulee erityisesti huolehtia ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.

  • Pienennetään Metsähallituksen tulostavoitetta.
  • Perustetaan yhteisesti omistettuihin metsiin riittävästi suojelualueita.
  • Velvoitetaan kunnat valmistelemaan ekologisesti kestävät metsänhoito-ohjelmat.
  • Osallistetaan alueen asukkaita valtion, kuntien ja seurakuntien metsänhoitosuunnitelmien tekemiseen ja otetaan paikallisten mielipiteet huomioon.

Tutkimuksesta, koulutuksesta ja neuvonnasta selkäranka aidosti kestävään metsätalouteen siirtymiselle

Panostetaan tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan, jotta metsätalous saadaan aidosti kestäväksi. Varmistetaan riittävä rahoitus erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, metsätalousmaan hiilensidonnan käytäntöihin, erilaisten metsänhoitotapojen toteuttamiseen sekä puurakentamisosaamiseen keskittyville tutkimuksille.

Nähdään metsä puilta

Huomioidaan metsien monipuoliset käyttötavat: hyvinvointi- ja maisemavaikutukset, luontomatkailun mahdollisuudet sekä metsien monet tuotteet pakurikäävistä koivunlehtiin, marjoihin ja riistaan.

Maaseutu- ja erävihreät ry on Vihreän liiton valtakunnallinen yhdistys, jonka tavoitteena on yhdistää niitä vihreästi ajattelevia ihmisiä, joiden sydän asuu maaseudulla. Yhdistyksellä on jäseniä ympäri Suomen, Helsingistä Sevettijärvelle, metsänomistajista ja maataloustuottajista kaupunkilaisiin. “Vihreyttä maaseudulle ja maaseutua vihreisiin” summaa yhdistyksen tarkoituksen puheenjohtaja Silja Keränen Kajaanista.

Lisätietoa:

Silja Keränen

0500 190683, silja.keranen@iki.fi