Luonnonvarakeskus (Luke) metsänomistajaomistuksen selvityksissä on kartoitettu yksityisten metsänomistajakunnan rakennetta ja metsänomistamisen tavoitteita vuodesta 1990 lähtien. Myös MTK on kartoittanut metsänomistajien mielipiteitä ja tavoitteita Metsätutka- ja ympäristöluotain-kyselytutkimuksilla.
Tärkeä tavoite on edelleenkin metsästä saatava taloudellinen tuotto ja Luken selvityksen mukaan noin viidesosa metsänomistajista haluaakin metsästään pääosin turvaa ja taloudellista tuottoa. Metsäteollisuuden raaka-aineesta 80% on peräisin yksityisten metsänomistajien metsistä. Maanviljelijöiden ja tilallaan asuvien osuus metsänomistajista on pienenemässä, mutta monille heistä metsä on merkittävä osa varallisuutta ja maanviljelyn kannattamattomuutta paikataan metsästä saatavalla tulolla.
Viidesosa metsänomistajista tavoittelee metsänomistuksessaan aineettomia näkökohtia, kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. Luonnossa liikkumisen ja siellä saatujen esteettisten kokemusten merkitys ihmisen hyvinvoinnille on kiistatonta. Sienestys, marjastus ja metsästys ovat monelle mieluisia harrastuksia ja luonnosta saa puhdasta ruokaa. Metsänhoidossa riistametsänhoito on yksi vaihtoehto. Metsä on monien eläinten ja kasvien koti. Viidesosa metsänomistajista puolestaan haluaa puuhailla metsässään ja tehdä metsänhoitotöitä metsäisessä kuntosalissaan.
Suurin osa metsänomistajista ajattelee metsäänsä monikäyttöiseksi. Tavoitteina yhdistyvät taloudellisen tuoton lisäksi myös muut metsänkäytön tavoitteet kuten työtilaisuudet, ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Metsälain muutos vuodelta 2014 on tuonut metsänomistajille enemmän vapautta metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Metsänomistaja itse päättää, mitä metsällään tekee ja miten sitä hoitaa, joskin metsälaki määrittelee ne kohteet, jotka hakkuissa pitää säästää.
Joka kymmenes metsänomistaja ei tiedä, mitä metsällään tekisi. Luonto ehkä kiittää, jos hoitamattomassa metsässä on arvokkaita suojeluun sopivia kohteita tai jos lahopuun määrä hoitamattomuuden seurauksena kasvaa. Toisaalta hoitamaton metsä saattaa olla pelkkää sakeaa pusikkoa, jossa tulojen lisäksi pienenee myös metsän hiilensidontakyky. Kemera-rahoituksella on luotu kannustimia metsähoitoon, esimerkiksi taimikon- ja nuoren metsän hoitoon. Metsänhoitoyhdistykset opastavat metsän hoidossa, tekevät metsäsuunnitelman ja myös tarvittaessa hoitotyötkin.
Valtiolla on erilaisia ohjelmia metsiemme käytöstä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Jyväskylän yliopisto vertaili maa- ja metsätalousministeriön (MMM) metsästrategian, ympäristöministeriön (YM) biodiversiteettistrategian ja työ-ja elikeinoministeriön (TEM) biotalousstrategian sisällöt (HS 7.2.2022). Luonnon monimuotoisuus on huomioitu kaikissa ohjelmissa. Jotta ohjelmien edellyttämiin tavoitteisiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi päästäisiin, niin metsästrategian mukaisesti metsiä tulisi suojella vähintään 24%, biotalousstrategiassa lähes 35% ja biodiversiteettistrategiassa 52% metsäpinta-alasta. Joka tapauksessa luontokadon ehkäiseminen vaatii kattavaa valtionhallinnon yhteistyötä.
Kaikki edellä mainitut ohjelmat ovat päivityksessä. Työ- ja elinkeinoministeriön biotaloustrategian perustana on kokonaiskestävyys ja se ottaa huomioon Marinin hallituksen tavoitteet hiilineutraaliudesta 2035 ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä. Myös MMM on aloittanut kansallisen metsästrategian 2035 valmistelun, jossa tavoitteena on kokonaiskestävä metsien hoito ja eri sidosryhmien intressien yhteensovittaminen. YM:n biodiversiteettistrategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia.
Myös metsänomistajien edunvalvoja MTK on osaltaan kuullut monimuotoista metsänomistajakuntaa ja on julkistamassa Luontoarvot.fi -palvelun. Se tarjoaa alustan ekologisen kompensaation pilotoinnille ja tarjoaa maa- ja metsätalousyrittäjille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa myös monimuotoisuuspalveluihin.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta eli METSO-ohjelmasta maksetaan korvausta metsäomistajille arvokkaiden luontokohteiden vapaaehtoisesta suojelusta. Rahoituksen jatkuvuus on turvattava tulevillakin hallituskausilla. Helmi-ohjelma on YM:n ja MMM:n yhteinen ohjelma, jonka pääasiallisena tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluita, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Muun muassa soiden ennallistamista on tehty Helmi-ohjelman rahoituksella runsaasti: vuonna 2021 suojeltiin yli 5600 ha soita, kun vuonna 2019 soita suojeltiin yhteensä vain alle 900 hehtaaria.
Keskustelu Suomen metsien tilasta ja metsien hoidosta on vilkasta. Suomalaisen metsäalan menestymisen edellytys on sekä metsänhoidon että teollisuuden sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys. Sahateollisuus ry:n yhteiskuntasuhteiden johtajan Anniina Kostilaisen sanoin kannustamme myös metsäsektoria aloitteellisuuteen luonnon monimuotoisuuden eteen tehdyn työn lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi: “Suomalaisen metsäalan olisi korkea aika kirkastaa visionsa ja tavoitella globaalia kestävyysjohtajuutta ottamalla alan kehitystavoitteiden asettaminen omiin käsiinsä. Ajatusjohtajuutta ei saavuteta puolustamalla vanhoja rakenteita ja takertumalla menneisyyteen.” (Maaseudun Tulevaisuus 1.2.2022).
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeys on laajalti ymmärretty metsänomistajien keskuudessa. Noin puolet metsänomistajista on valmiita luonnonsuojeluun omassa metsässään. Mielestämme metsänomistajille on tarjottava lisätietoa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kerrottava aktiivisesti siihen liittyvistä tuki- ja korvausmahdollisuuksista. Metsänhoitoyhdistyksissä asiantuntijuutta luonnonhoidossa on myös tarpeen lisätä. Metsänhoitoyhdistys Savotta palkkasi enimmäisenä metsänhoitoyhdistyksenä päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan (YLE 10.2.2022)
Halua vapaaehtoiseen suojeluun, metsäluonnonhoitoon ja metsäluonnon monimuotoisuuden kohentamiseen löytyy metsänomistajien keskuudesta. Toivommekin, että metsänomistajien ja metsäteollisuuden edunvalvonnassa keskitytään entistä enemmän yhdistämään eri tavoitteita, kuten luontoarvojen kohentamista talousmetsissä, lainsäädännön kehittämiseen liittyvän jarrutuksen sijaan.
Marja Berg
Kuopio, kaupunginvaltuutettu (vihreät)
Vihreät puoluevaltuuskunnan varajäsen
Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu
Silja Keränen
Kajaani, kaupunginvaltuutettu (vihreät)
Vihreät puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja
Savotta metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu