Metsät ovat muuttuneet nielusta päästölähteeksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore vuoden 2023 ennakkotieto (Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2023). Metsänielu on ollut olennainen osa ilmastostrategiaa, joten jotain on merkittävästi nyt muutettava.
Aiemman, liian optimistisen tilannekuvan tarkentaminen ei tietenkään ole Orpon tai Marinin hallituksen syy. Asioiden kehityssuunnasta sen sijaan on ollut tieto jo pitkään, ja siitä että riittäviin toimiin ei ole ryhdytty, ovat vastuussa nämä ja aiemmatkin hallitukset.
Ihan validi keskustelunaihe toki on, olemmeko aikanaan ilmastosopimuksessa tulleet luvanneeksi liikaa tämän nyt yli-optimistiseksi osoittautuneen metsänieluoletuksen valossa.
Erityishuomiota vaativat turvemaiden metsät, ja vaikka lisätutkimuksia aina tarvitaan, keinoja suunnan kääntämiseen on kyllä ollut jo jonkin aikaa tiedossa.
Ojituksilla on saatu aikaan suurin vahinko, ja tämän korjaaminen on haastavampaa kuin vahingon aiheuttaminen on ollut, mutta siihen on silti ryhdyttävä ja heti.
Useat toimenpiteet, kuten ennallistaminen tai ojitusten sekä avohakkuiden ja näihin liittyvien maanmuokkausten vähentäminen, parantavat myös vesistöjen ja paikallisen luonnon tilaa, auttaen samalla toteuttamaan EU:n ennallistamisasetuksen velvoitteita.
Kivennäismailla kiertoaikojen pidentäminen on yksinkertainen ja helposti saavutettavissa oleva keino. Lisäksi metsäalan pienentymistäkin edelleen tapahtuu, ja tähän voisi vaikuttaa maankäytön muutosmaksulla, joka samalla kerryttäisi tuloja muiden toimenpiteiden rahoittamiseen.
Muutosta ei tule ilman, että (luonto- ja) ilmastovaikutukset saadaan hinnoiteltua osaksi kaikkea markkinaehtoisesti tapahtuvaa metsätalouden päätöksentekoa.
Tätä vihreät on ajanut mm. elinkeinopoliittisessa ohjelmassaan: ilmastomyönteisemmän metsätalouden tulee olla kannattavin vaihtoehto.
Helppoa tämän muutoksen toteuttaminen ei tietenkään ole. Muutosten oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä metsätalouden aikasyklit ovat hyvin pitkiä, ja monet ovat toimineet hyvässä uskossa, valtion ohjatessa suosituksiin ja tuin aivan eri suuntaan.
Ville Aarnio
Kirjoittaja on Talousvihreät ry:n varapuheenjohtaja, Maaseutu- ja erävihreiden hallituksen jäsen, vihreä puoluevaltuutettu sekä kuntavaaliehdokas Helsingissä.