Yhdistyksen säännöt

Maaseutu- ja erävihreät ry Säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Maaseutu- ja erävihreät ry. Sen kotipaikka on Suomussalmi, toimialue Suomi. Yhdistyksen toimintakieli on suomi.
Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.
2. Yhdistyksen tarkoituksena on:

1. Yhdistää vihreästä maaseudusta kiinnostuneita ihmisiä ja kehittää Vihreän liiton koko Suomen maaseutu- ja eräpolitiikkaa.

2. Edistää toiminnallaan luonnonhoitoa ja ympäristöarvoja; ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän maa-, metsä- ja porotalouden yleisiä edellytyksiä sekä eränkäyntiä (kalastusta, metsästystä, retkeilyä, marjastusta ja sienestystä).

3. Edistää koko Suomen luonnon, maaseudun ja ihmisten elinvoimaa, monimuotoisuutta ja vaikuttaa hyvän elämän, tasavertaisten ja uusien palvelujen sekä yritystoiminnan kehittämiseen.

4. Edistää kylien ja kyläyhteisöjen kulttuuria, omatoimisuutta, omaleimaisuutta ja lähidemokratiaa.

5. Edistää lähi- ja luomutuotannon, eettisen eläintuotannon yleisiä edellytyksiä ja tietoa tästä toiminnasta.

6. Vaikuttaa puolueen, sidosryhmien ja sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin että maaseutukysymykset otetaan huomioon vihreästä näkökulmasta sekä tiedottaa näistä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

7. Tukea toiminnallaan maaseudun vihreiden verkostoitumista, kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta, hyödyntää monipaikkaisuuden mahdollisuudet sekä edistää toimijoiden tulevaisuudenuskoa ja jaksamista.

8. Tukea vihreää toimintaa maaseutukunnissa tavoitteena valtuutettujen valinta myös vihreille uusilla alueilla.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
– vaikuttaa ja seuraa puolueen jäsenenä sen päätöksiä maaseudun näkökulmasta
– tekee aloitteita ja kannanottoja
– harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
– järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia
– järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
– omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
– järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä huutokauppoja
– harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä ovat henkilöjäsenet ja yhdistysjäsenet. Näiden lisäksi yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Henkilöjäsenet
Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.
Henkilöjäsen ei voi olla jäsenenä johonkin toiseen puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla sekä yhdistyksen suora henkilöjäsen että jonkin yhdistysjäsenen henkilöjäsen.
Yhdistysjäsenet
Yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa ja jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa.
Kannattajajäsenet
Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä suomalainen tai ulkomaalainen luonnollinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänivaltaa.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänivaltaa.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Yhdistyksen kokous voi erottaa henkilö- tai kannattajajäsenen yhdistyksestä, jos jäsen:
• on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai
• on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
• ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
• asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.
Yhdistyksen kokous voi erottaa yhdistysjäsenen, jos tämä:
• on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
• on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
• ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.
5. Jäsenmaksut
Henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.
Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.
Kannattajajäsen maksaa vuosittain kannattajajäsenmaksun.
Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
Yhdistysjäsen maksaa vuosittain jäsenmääränsä perusteella määräytyvän jäsenmaksun.
Perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruudesta päättää puoluekokous. Kannattajajäsenmaksun ja yhdistysjäsenen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen vuosikouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä kahdeksaan muuta jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Hallituksen jäsenten määrästä päättää yhdistyksen vuosikokous.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen,vuosikokouksen, joka pidetään helmi-kesäkuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10. Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa.
11. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Vaalit suoritetaan yhdistyksen kokouksessa enemmistövaalina. Mikäli täytettävänä on vain yksi paikka ja yksikään ehdokas ei saa vaalissa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Äänivaltaa yhdistyksen kokouksessa käyttävät yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Kannattajajäsenillä ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta.
Yhdistysjäsenten äänivalta
Jokaisella yhdistysjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pyöristettynä alaspäin lähimpään täyteen kymmeneen.
Yhdistysjäsenet käyttävät äänivaltaansa siten, että jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää yhdistyksen kokoukseen yksi äänivaltainen edustaja kutakin täyttä kymmentä jäsentään kohti. Jokainen yhdistysjäsenen äänivaltainen edustaja käyttää yhdistyksen kokouksessa kymmentä ääntä.
Tästä poiketen yhdistyksellä, jolla on alle kymmenen jäsentä, on kuitenkin oikeus yhteen äänivaltaiseen edustajaan, joka käyttää yhdistyksen kokouksessa yhtä ääntä.
Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.
Henkilöjäsenten äänivalta
Jokaisella henkilöjäsenellä on yhdistyksen kokouksessa kullakin yksi ääni.
12. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat
Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa:
• yhdistyksen äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen;
• ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).
Yhdistyksen kokous voi päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.
13. Vuosikokous
Yhdistyksen kokouksen tehtävänä on:
1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus;
2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
3. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle; sekä päättää kannattajajäsenen ja yhdistysjäsenen jäsenmaksujen suuruus
4. päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle;
5. valita hallituksen puheenjohtaja;
6. valita hallituksen muut jäsenet;
7. valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
8. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan puolueen hyväksyntä.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat puolueen käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.