Moni maaseutupitäjän valtuutettu on ottanut kampanja-teemakseen vapaan rakennusoikeuden maaseudulla. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä on kuitenkin selkeä logiikka, eikä se autioita maaseutua, kuten villeimmissä visioissa maalaillaan.
Voisin vastata näihin sivalluksiin yhdellä lauseella: Maaseudulle saa edelleenkin rakentaa!
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lukeutuu asioihin, jotka ovat paisuneet julkisessa keskustelussa suhteettomiksi. Usein harhaanjohtavalla kirjoittelulla tehdään myös politiikkaa. Äskettäin ilmestyneen Ylöjärven Uutisten keskiaukeaman vaaliliitteessä Keskustapuolueen edustajat ottivat kukin vuorollaan kantaa aiheeseen. Maalla asuvien pelottelu on noussut Keskustan työkaluksi hankkia kannatusta ja siinä yhteydessä tulee helposti venytettyä faktoja epätoden puolelle.
Keskustelussa on myös menty metafysiikan puolelle siinä mielessä, että nyt kaivavat poteroita myös ihmiset, joilla ei ole aikomustakaan rakentaa. Kyse on siis periaatteesta. Meneillään oleva muuttoliike maaseudulta ei suinkaan ole kiinni vain maankäyttöpolitiikasta, vaan kyseessä on globaali ilmiö. Syrjäseutujen asuttaminen on puolestaan usein liittynyt syvien kriisien jälkeisiin ajanjaksoihin.
Tiivistämisen tarkoituksena on mahdollistaa kaupallisten ja julkisten palvelujen tarjonta. Oma kotikyläni, Ylöjärven Kaihari, on hyvä esimerkki toimivasta kokonaisuudesta. Kaupalta mitattuna on kahden kilometrin säteellä paljon sellaisia omakotitaloja, joiden ikkunoista ei muihin taloihin näe. Osa taloista on tiiviinä muodostelmina teiden varsilla. Talouksia on joka tapauksessa niin paljon, että omalle kaupalle riittää asiakkaita. Kylän läpi kulkevalta Kuruntieltä on toimiva linja-autoyhteys Ylöjärven keskustaan ja edelleen Tampereelle. Kevyenliikenteenväylä helpottaa liikkumista jalan tai polkupyörällä, joten asukkaiden ei tarvitse aina tukeutua oman auton käyttöön.
Toinen esimerkkikyläni on lähellä pääkaupunkia, vain tunnin ajomatkan päässä. Taloudet ovat vähintään useiden satojen metrien etäisyydellä toisistaan. Lähikauppaa ei enää ole ja lähimmälle linja-autopysäkille on neljän kilometrin heitto. Ystäväni rakensivat sinne upean talon 15 vuotta sitten. Kaikki oli hienosti, kunnes lapset kasvoivat ja alkoivat harrastaa. Parin vuoden jatkuvan kahden auton kyytirallin jälkeen on talo nyt myynnissä.
Tiivistämiskysymystä voisi toki lähestyä toisinkin. Miten paljon maaseudulla pitää olla autiotaloja, että niitä on tarpeeksi? Joka pitäjässä on melkoinen määrä taloja, joita on asutettu vain yhden sukupolven ajan. Lapset ovat heti aikuistuttuaan muuttaneet muualle ja nyt talot ovat joko autioina tai kesäasuntoina. Kansantalouden kannalta kertakäyttötalojen rakentaminen ei ole järkevää. Palvelukylän lähettyvillä olevilla taloilla on kysyntää ja jälleenmyyntiarvo.
Maaseudulle rakennettaessa ei uudisasutuksesta saa olla haittaa olemassa olevalle yritystoiminnalle, eikä mahdollisuuksille laajentaa yritystoimintaa. Yritystoimintaan liittyvä rakentaminen on kaiken kaikkiaan sallittua myös kylien ulkopuolella. Tämä periaate on selkokielellä luettavissa seutuhallituksen raportista. Muu rakentaminen ohjataan kylien läheisyyteen. Maaseutukylän ympärille kuvitellun kahden kilometrin piiri kattaa 12km2. Niin laajalta alueelta löytyy varmasti hienoja rakennuspaikkoja.
Kaava-alueiden liepeillä rakennusluvan saaminen on huomattavasti hankalampaa. Sama pätee alueille, joilla suunnitellaan kaavaa.
Kaavasuunnittelu saattaa kestää pitkään ja tie voi olla kivinen. Tästä surullinen esimerkki löytyy Ylöjärveltä. Antaverka-Kaihari-Mutalan osayleiskaavaa tehtiin seitsemän vuotta. Kaava rakennettiin vastoin kansallisia ohjeita siten, että rakennuspaikat ovat hajallaan kuin varpusparvi. Saattaa olla, että kaava pitää tehdä uudestaan ja tällä kertaa ohjeistuksen mukaan.
Maailma muuttuu, eikä tällä hetkellä ole näkyvissä keksintöä, joka keventäisi autoilun kustannuksia. Vaihtoehdottoman autoiluun turvautumisen voi kokea myös orjuuttavana. Synnyinkodistani oli lähimpien samanikäisten kavereiden luokse neljän kilometrin matka. Elämämme oli maasta kiinni, nyt samat pellot ovat vuokralla. Maaseutu elää ja tulee elämään, vaikka joka notkossa ja niemessä ei asutusta olisikaan.
Tampereen seutuhallituksen raportti kannattaa lukea itse. Se löytyy helposti linkistä: http://www.tampereenseutu.fi/paatoksenteko/seutuhallitus/kokoukset-2012/kokous-24-4-2012/