Suomalainen kylätoiminta on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ilmiö, joka onkin palkittu Right Livelihood-säätiön Vaihtoehto-Nobelilla vuonna 1992 (ks. www.rightlivelihood.org/village-action.html). Missään muualla maailmassa maaseudun ihmiset eivät ole yhtä menestyksekkäästi ottaneet kohtaloaan omiin käsiinsä ja talkootyöllään pitäneet asuinkyliään elävinä sekä samalla osoittaneet päättäjille, että maaseudulla asuminen voi olla myös nykyajan ihmisten tietoinen valinta.
Kylätoiminta syntyi 1970-luvun lopulla vastareaktiona taajamien päättäjien keskittämisvisioihin, joiden mukaan maaseutukylät ovat kuolemassa ja kaikki ihmiset muuttavat taajamiin. Muutaman vuoden aikana Suomen kylille perustettiin yli 3 000 kylätoimikuntaa.
Suomen EU-jäsenyyden myötä kylätoiminnan käyttöön on saatu maaseudun kehittämisrahoja ja käytännön syistä useimmat kylätoimikunnat ovat nyt rekisteröityneet kyläyhdistyksiksi. Kylätoiminnan alkuaikojen anarkistissävyinen palo on sen myötä laantunut, mutta toiminnan tuloksellisuus on monilla kylillä kasvanut merkittävien kehittämisrahojen tuomina mahdollisuuksina ja kylätoiminta-aate elää edelleenkin vahvana.
Maaseutu- ja erävihreät pyrkii kaikin keinoin edistämään kylätoimintaa ja tukemaan kylien mahdollisuuksia säilyä elävinä myös tuleville sukupolville. Kylätoiminnan saavutuksia ja hyväksi todettuja toimintatapoja pitää tuoda esille niin Suomessa kuin maailmallakin. Erityisesti on korostettava maaseutuasumisen mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä: luomuruuan ja kotimaisen energian tuotantoa, etätyötä, perinnerakentamista, omavaraistaloutta ja monenlaisia luonnonläheisiä elämäntapoja vaihtoehtona taajamien kulutuskeskeiselle elämäntyylille.