TIEDOTE 13.1.2015
Maaseutu- ja erävihreät: Talouskasvu lähtee maaseudulta
Forssan Koijärvellä, Vihreän liikkeen syntysijoilla, käynnistyi Vihreiden ”toinen aalto”, kun Maaseutu- ja erävihreiden eduskuntavaalikampanja polkaistiin käyntiin lauantaina 10.1.2014 sadan ihmisen voimin. Tilaisuudessa esittäytyi 18 maaseutuvihreää ehdokasta ympäri Suomen, joista monet saapuivat paikalle biokaasuautoilla.
– Vihreys on tekoja. Moni suomalainen olisi esimerkiksi valmis siirtymään biopolttoaineisiin, mutta tankkauspisteet puuttuvat. Raaka-aineen saantia helpottaisi maatilojen biokaasutuotannon tukeminen vaikkapa verohelpotusten avulla. Nyt esimerkiksi uusiutuvan energian syöttötariffit eivät koske maatiloja, Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja ja puolueen varapuheenjohtaja Anne Bland.
Tilaisuuden pääpuhuja, puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö haluaa purkaa myyttejä vihreiden kaupunkilaisimagosta.
– Maaseudun elinvoimaisuus on välttämätöntä kestävälle taloudella. Siinä vihreät haluaa yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Vihreät haluaa vauhdittaa hajautettua uusiutuvaa energiaa, puhdasta ja monipuolista ruokatuotantoa, ihmisten osallisuutta ja työhön kannustavaa sosiaaliturvaa perustulon pohjalta, toteaa Niinistö.
Myös puoluesihteeri Lasse Miettinen tuo esille maaseudun merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle ja koko Euroopan vihreille:
– Valtavan moni vihreä ratkaisu tehdään maaseudulla. Siksi ilman maaseutua ei olisi vihreää yhteiskuntaa.
Maaseutuvihreät näkevät talouskasvun ja vihreiden kasvun lähtevän nimenomaan maaseudulta. Erityisesti biotalouden merkitys työllisyyden ja kestävän talouskasvun edistäjänä nähdään tärkeänä.
– Maaseutuvihreiden tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä energiatuotannostamme 50% tulee bioenergiasta ja ruoantuotannostamme 50% on luonnonmukaisesti viljelty. Lähiruoka ja vapaus geenimanipuloidusta ruoasta kuuluvat ilmastoystävälliseen maatalouteen, linjaa Bland.
– Pienet ja keskisuuret sekä yhteiskunnalliset yritykset luovat työpaikkoja, joita byrokratialla ei saa kutistaa. Työpaikkoja luo myös valveutunut teollisuus, joka näkee ilmasto- ja ympäristönormit menestystekijöinä ja osaa hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi. Puhtaus on Suomen valtti, Bland jatkaa.
Maaseutu- ja erävihreät haluavat vaalia ja vahvistaa maaseudun ihmisten yhteisöllisyyttä. Se auttaa jaksamaan usein yksinäistä puurtamista. Perustulo loisi tarvittavia sosiaalisia turvaverkkoja myös maaseutuyrittäjille. Ehdokkaat nostivat esille myös kyläkoulut, kotimaisen uusiutuvan energian ja lähiruoantuotannon turvaamisen, kaivoslain uudistamisen ja koskiensuojelulain turvaamisen.
Maaseutu- ja erävihreät on vuonna 2010 perustettu Vihreän puoleen valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on yhdistää vihreästä maaseudusta kiinnostuneita ihmisiä ja kehittää Vihreiden maaseutu- ja eräpolitiikkaa. www.maaseutujaeravihreat.fi
Lisätietoja:
Anne Bland, 040-8525656, anne@annebland.fi
Maaseutu- ja erävihreiden kampanjastartti on katsottavissa netistä: http://www.vihreat.fi/live
Maaseutuvihreät ehdokkaat 13.1.15:
Oulun piiri: Mika Flöjt, Silja Keränen, Aila Paaso, Sirkka Timonen
Pirkanmaan piiri: Hanna-Kaisa Heilimo, Heli Piirainen, Minna Sorsa
Keski-Suomen piiri: Elina Sillanpää, Heikki Susiluoma
Kaakkois-Suomen piiri: Katja Andrejev, Kimmo Klemola
Uudenmaan piiri: Johanna Karimäki, Marketta Mattila
Helsingin piiri: Kirsikka Moring
Hämeen piiri: Kari Tiilikkala
Varsinais-Suomen piiri: Anne Bland, Merja Hermonen, Helena Särkijärvi, Mikko Välttilä
”Lähiruoka ja vapaus geenimanipuloidusta ruoasta kuuluvat ilmastoystävälliseen maatalouteen, linjaa Bland.”
Miten ihmeessä ”vapaus geenimanipuloidusta ruoasta” olisi erityisen ilmastoystävällistä?
Yikansallisten yritysten GMO-viljely valtaa viljelyaloja nopeasti maailmassa. Samalla menetämme mahdollisuuden luonnonmukaisemman viljelyn lisääntymiselle. Se myös esimerkiksi sitoo hiiltä, mikä auttaa kääntämään ilmastonmuutosta. Lisäksi GMO perustuu vahvoihin myrkkyihin kuten glykofosaattiin.
Missään ei ole osoitettu, että luomuviljely sitoisi erityisen hyvin hiiltä. Ruotsalaiset asiantuntijat ovat jopa aivan päinvastaista mieltä: luomun pienet sadot merkitsevät sitä, että hiiltä sitoutuu maaperään jopa tavanomaistakin viljelyä vähemmän.
Ylivoimaisin hiilensitoja on kuitenkin suorakylvöviljely. Suorakylvössä rikkakasvit torjutaan mm. glyfosaatilla. Suorakylvöä tehostavat mm. USA:ssa ja Etelä-Amerikassa juuri glyfosaattia kestävät GMO-lajikkeet.
Toisin sanoen CO2-perspektiivistä näkemyksesi on niin takaperoinen kuin vain voi olla.